Ekstraa - kana-mozzarellasämpylöitä ja köyhiä ritareita!

Tämä ei ole virallinen kolmen tähteen päivällinen, vaan tein tämän yksin ja tästä puuttuu alkuruoka. Tämä ateria oli nimipäivälahja poikaystävälleni: hän sai valita kotitekoisten kokkailujen ja ravintolan väliltä. Olin antanut nämä ruuat hänelle valmiiksi, mutta annoin hänelle mahdollisuuden valita jonkin muun ruuan – ei valinnut. :)



Pääruoka: kana-mozzarellasämpylä valkosipulikermaperunoiden kera

Aloitin sämpylöistä, tein ne itse. Netistä löytyi hyvä ohje "pehmeät sämpylät" -hakusanoilla. Väliin paistoin kanafileet valkosipulin kanssa pannulla, ripaus mustapippuria ja suolaa. Kastikkeeksi yritin vääntää valkosipulimajoneesia, mutta se juoksettui, joten otin valmismajoneesia ja hienonsin joukkoon valkosipulia. Sämpylöiden väliin tuli siis kanat, mozzarellasiivut, salaattia, sipulia, kurkkua, tomaattia, valkosipulimajoneesia ja valmista sweet chili -kastiketta. En tiedä oikein, mitä puuttui, mutta mielestäni jäi hieman mauttomaksi. Olisi voinut maustaa ehkä kanaa enemmän.

Kermaperunat tein myös itse. Viipaloin perunat kauniiksi siivuiksi ja heitin kaikki kylmään veteen. Pienissä erissä sitten freesasin siivut öljyssä valkosipulien kanssa pannulla. Hitusen mausteita ja uunivuokaan. Kun kaikki oli siististi uunivuoassa, kaadoin kuohukermaa joukkoon ja uuniin. Olisi saaneet olla ehkä hitusen "tahmeampia" ja valkosipulisempia, mutta hyviä olivat noinkin.



 Jälkiruoka: köyhiä ritareita hillolla ja suklaatahnalla päärynä-toffeejäätelön ja kermavaahdon kera

 Leipä ei ole itsetehtyä tällä kertaa, mutta käytin köyhiin ritareihin sopivaa maalaisleipää. Käytin viipaleet siis munamaitosekoituksessa ja paistoin pannulla.
Suklaan kanssa kävi vähän tyhmästi: ostin halvinta suklaata, mitä kaupasta löytyi, eikä se ei oikein sulanut. Sen oli siis tarkoitus olla suklaakastiketta, mutta Pirkan jokin hasselpähkinätäytesuklaa (en löytänyt tuotetta netistä, niin en ollut varma nimestä, mutta samanlainen pakkaus kuin mansikkajogurttitäytesuklaalla) ei sulanut täytteen takia, vaan jäi tahnaksi. Yritin notkistaa kermalla, ei onnistunut. Mutta kyllä se meni tuollaisena tahnanakin! Levitin sitä ja valmista vadelmahilloa ritarien päälle ja itsevispattua kermavaahtoa koko komeuden päälle

Jäätelömaku oli poikaystäväni valinta, ja hän valitsi päärynän. Mutta kun menin kauppaan, eihän siellä ollut pelkkää päärynäjäätelöä, vaan päärynä-vaniljaa ja päärynä-toffeeta. Valitsin toffeellisen, koska hän tykkää toffeesta, vaikka minä en. Päälle raastoin vielä hieman tuota samaista suklaata. Lopputulos oli hyvää, mutta toivoin, että olisin onnistunut suklaakastikkeessani.



Kaikki ei mennyt aivan nappiin kummankaan ruuan kanssa, mutta pääasia oli, että poikaystäväni tykkää. Ja hän tykkäsi!
Ei arvosteluja tällä kertaa, koska tämä oli lahja, eikä se ollut kolmen lajin ateria. Mutta kyllä molemmat hyvää oli!

Ateria 8 - juustoruutuja, caesarsalaattia ja Snickers-piirasta

Tällä kertaa teemana oli Hellapoliisin luomukset, kaikki nämä siis löytyvät Hellapoliisin nettisivuilta/kirjoista. Hieman tietenkin muokkasimme reseptejä meidän makuumme sopivaksi, mutta käytännössä samoilla nimillä löydätte samat reseptit ja pääsette itsekin kokeilemaan. :)


Alkuruoka: juustoruutuja.

 Teimme puolikkaan taikinan, sillä alkuruokaa varten emme tarvitse kuitenkaan niin paljon syötävää. Taikinassa on siis kermaa, juustoraastetta, jauhoja ja voita (plus leivontaan tarvittavia kohotusaineita ym.). Päälle ripottelimme jäljelle jäänyttä juustoraastetta, teki mukavan rapsakan kuoren. Emme käyttäneet ohjeessa mainittua paprikajauhetta, koska a) meillä ei ollut sitä ja b) olen neiti nirso, joka ei tykkää paprikajauheesta. Taikinasta tuli noin puoli pellillistä syötävää, joista noin puolet söimme alkuruokana.


Pääruoka: kana-caesarsalaattia ja caesarkastiketta.

 Itse salaatin teimme Hellapoliisin ohjeella, mutta kastikkeen me otimme muusta lähteestä, koska taas olen nirso ja en tykkää juuri mistään kalasta, joten anjovispohjainen kastike ei oikein sopinut. Korvasimme ohjeen worcestershire-kastikkeen kananmunalla ja tilkalla vettä. Muuten ainesosat kastikkeessa olivat samat kuin Hellapoliisin sivuilla. Salaattipohjaan lisäsimme lisäksi kurkkua ja sipulia, koska olemme tottuneet laittamaan salaattiimme enemmän vihanneksia. Kanat vain paistettiin pannulla ja kevyt maustaminen pippurilla ja suolalla. Emme kehdanneet ostaa aitoa parmesaania, joten meillä oli "italialaista juustoa". Krutongit paistoimme myös pannulla valkosipulien kanssa. Annokset tuon kokoisissa lautasissa olivat juuri sopivia, ei liian täyttäviä eikä liian pieniä. Ruokajuomana vettä ja viiniä (josta en tykännyt).

Jälkiruoka: Snickers-piirasta.

 Teimme jälleen puolet pienemmän kuin alkuperäisohjeessa. Piiraasta tuli 4 palaa, mutta söimme vain yhden per nenä. Emme omistaneet pienempää irtopohjavuokaa, mutta koska astia piti vuorata joka tapauksessa leivinpaperilla, käytimme erästä uunipottia, joka oli ehkä 12-15 cm halkaisijaltaan. Tämän teimme täsmällisesti ohjeiden mukaan: pohja Bastogne kandisokerikeksejä ja suolapähkinöitä murustettuna voisulan kanssa, kinuskitäyte vaniljafudgejen ja kerman avulla ja kuorrutus maitosuklaasta (käytimme Milkaa), kermasta ja suolapähkinöistä. Ohjeessa luki "hetkeksi jääkaappiin", mutta meidän piiraamme oli pakko olla ainakin viisi tuntia, että se oli edes jotenkuten jähmettynyt. Kermaakin käytimme hieman vähemmän. Ohjeessa luki, että tämän voi tehdä pari päivää ennen tarjoilua, suosittelen itse tekemään niin. Koristeeksi heitimme pari suolapähkinää.



Kokonaisuus ja arvostelu.

Kokonaisuus oli kerrankin sopiva: alku- ja pääruoka vähän kevyempiä, jälkiruoka tuhti. Huomasin, että yleensä meillä on ollut juuri toistepäin. Alkuruoka oli hyvää, mutta siitä puuttui jotain, emme kumpikaan osanneet sanoa, mitä. Ehkä se paprikajauhe olisi tuonut lisämakua, mutta itse en olisi pitänyt enää siitä, joten minulle se jokin olisi ollut luultavasti jokin toinen mauste tai jokin kastike. Pääruoka oli myös oikein maukasta, krutongit ja kana ja juusto olivat loistavia yhdessä. Kastikkeemme oli myös maukasta, mutta siinä oli hitunen liikaa sitruunaa minun makuuni, poikaystävä sanoi sen olevan hieman mautonta. Jälkiruoka oli todella suklainen ja tuhti: poikaystäväni tykkäsi siitä erittäin paljon, mutta itselläni tökki keksit. En tykännyt yhtään tuollaisista kanelipohjaisista kekseistä. Myöskin kinuskitäytettä oli hieman liikaa. Arvostelussa otan kuitenkin aina huomioon myös poikaystäväni mielipiteen, joten jos jälkkäri arvosteltaisiin erikseen, antaisin itse yhden tähden, poikaystäväni kolme. Kokonaisuus oli kuitenkin balanssissa, ja maut kävivät hauskasti yhteen. Ehkä jälkkärimme oli hieman erillinen muuten leipäpainotteisesta menusta, mutta oli siinäkin sitä keksiä. Arvosana: ☆☆✪★★ = 2½

Ateria 7 - vuohenjuustoleipiä, kanapitoja ja mansikkahyydykettä

Yllättävän nopeasti kerkesimme tekemään jälleen uuden kolmen tähteen päivällisen. Tällä kertaa kaikki reseptit ovat löytyneet netistä K-ruoka -resepteistä.


Alkuruoka: vuohenjuusto-mansikkaleipää ja balsamicosiirappia.

 Kuvaan emme laittaneet balsamicosiirappia, lisäsimme sen vasta jälkeenpäin. Nämä olivat todella yksinkertaisia tehdä. Leikkasimme ohuita siivuja patongista ja vuohenjuustotangosta. Vuohenjuustot paistoimme pannulla ja voilà - lisäsimme ne leivän päälle. Päälle asettelimme vielä nuo mansikanpuolikkaat ja hunajameloniviipaleet. Vielä loraus balsamicosiirappia ja se oli siinä. Ruokajuomana oli tällä kertaa vettä ja tuoremehua.


Pääruoka: pitaleipiä broileritäytteellä.

 Pitaleivät teimme itse, tuli kyllä paljon parempia kuin kaupasta ostetut kuivat käntyt! Kaikki täytteet oikeastaan näkyvätkin kuvasta: hunajamarinoitua broilerinsuikaletta, salaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, sipulia, juustoraastetta, kermaviiliä, salsaa ja crème fraîchea. Täytön saa suorittaa niin kuin haluaa, itse tykkään laittaa sellaisessa järjestyksessä, että se pysyy kasassa! Kastike sitoo kaikki aineet paikoilleen, joten kannattaa laittaa se päälle, kuten alemmassa kuvassa. Me 
täytimme nämä vähän tortillatyylisesti, mutta täytteitä saa laittaa oman makunsa mukaisesti.











Jälkiruoka: mansikka-sitruunahyydyke.

 Esiintyy K-ruoan sivuilla nimellä mansikka-sitruunamaiskutus, joka on mielestäni pöljin nimi ikinä. Nimesin sen hyydykkeeksi, vaikkei se aivan perinteinen sellainen olekaan. Sur sur kaikki mansikat soseeksi, joukkoon Bulgarian jogurttia, sitruunasta puristettua mehua ja kauraleseitä. Leseet eivät maistuneet missään, älkää huoliko. Koska koostumus jäi melko löysäksi, heitimme nämä hetkeksi pakkaseen. Saimme hyydykkeitä! Koristeeksi heitimme tuoreita mansikoita. Ohjeessa oli, että pitäisi käyttää Bulgarian jogurttia, joka on valmiiksi maustettu sitruunalla. Mistä sellaisia löytyy, ei ainakaan meidän läheisestä isosta Prismasta. Ostimme sen vuoksi tavallisen Bulgarian jogurtin ja lisäksi sitruunan. Kitkerä makuhan sitruunassa on, joten sokeria pitää lisätä, jos haluaa jälkiruoan olevan makea.



Kokonaisuus ja arvostelu.

Jälleen melko raikkaita makuja, jotka sopivat loistavasti kesään! Alkuruokaa meni juurikin nuo kuvassakin olevat kolme leipää, mutta pääruokaa vain kaksi pitaa per naama. Alkuruoasta pidin itse todella paljon, balsamicosiirappi, vuohenjuusto ja mansikka sopivat hienosti yhteen! Poikaystäväni ei juuri vuohenjuustosta välitä, mutta olimme valinneet sattumalta melko miedon vuohenjuuston, joten jopa hän piti näistä. Pitaleivät olivat ihania, mutta täytteet jäivät vähän laimeiksi. Valmiiksi hunajamarinoitu kana on vähän tylsän makuinen, eikä kevyt ranskankerma ja itsemaustettu kermaviili tuoneet oikein mitään makuja. Mutta ei onneksi liian täyttävä. Jälkiruoka oli vähän pettymys, sillä sitruunan maku puski läpi todella voimakkaasti, ja kokonaisuus jäi melko kitkeräksi. Tuoreet mansikat toivat parhaimmat maut, ja raikkaus oli suurin plussa. Over all, kokonaisuus toimi yhdessä, mutta pienet maulliset notkahdukset ikävä kyllä laskevat pisteitä. Mutta pelkästään alkuruoka kokonaisuudessaan, lämpimät pitaleivät ja tuoreet mansikat nostavat tämän aterian huonosta melko hyväksi! Arvosana: ☆☆☆★★ = 3

Ateria 6 - leipäjuustosalaattia, karamellipossua ja jäätelöä

Hetkeen emme ole kerenneet tekemään Kolmen tähteen päivällistä, mutta helatorstaina oli viimein aikaa. Kaikki tämän kerran reseptit löytyivät Yhteishyvän ruokaliitteistä.


Alkuruoka: leipäjuusto-mansikkasalaattia ja mansikkakastiketta.

 Kesäkausi starttaamassa, joten mikäs sen parempi kesän merkki kuin mansikat! Salaatissa siis on perussalaattiaineksina frisee-salaattia ja kurkkua, lisänä vihreitä viinirypäleitä. Erikoiselementteinä siis leipäjuusto ja mansikat. Kaikki vain paloiteltuina ja sekaisin keskenään.
Lisäksi teimme salaatille kaveriksi mansikkakastikkeen. Tähän on soseutettu mansikkaa ja lisätty joukkoon oliiviöljyä, valkoviinietikkaa ja hitusen hunajaa. Oli vaan vaikea saada mansikka soseutettua millään vehkeellä, kun käytimme vain n. desin verran niitä.
Ruokajuomana oli punaviiniä (jota tosin vaivoin sain edes pienen lasillisen alas) ja vettä.










Pääruoka: karamellipossua.

Yhteishyvän reseptin kuva oli aivan erilainen: porsaanliha oli paljon tummempaa ja no... erilaisempaa. En tiedä, karamellisoituiko possumme vähän huonosti, mutta eipä se makua haitannut. Eli ihan lihatiskiltä ostettiin porsaanfileitä ja pilkottiin paloiksi. Paisteltiin ja maustettiin chilillä, sipulilla ja valkosipulilla. Fariinisokeri hoiti karamellisoitumisen. Pääruuan teko kesti pisimpään, joten siitä olisi kannattanut aloittaa. Pinnalle paistoimme erikseen pannulla sipuli- ja chilisuikaleita koristeeksi. Lisukkeena on pitkäjyväistä riisiä, taitaa olla Uncle Ben'siä.

Jälkiruoka: pähkinä-keksi-mansikkajäätelöä.

Nimi antaa harhaanjohtavan vaikutelman: tässä on käytetty vaniljajäätelöä, ei mansikka. Jäätelön piti hetki pehmetä huoneenlämmössä, kunnes sekaan heitettiin mansikkasosetta, murskattuja suklaakeksejä (sellasia chocolate chip cookies -tyyppisiä) ja pähkinärouhetta. Kaikki sekoitettiin vähän pehmistyyliseksi massaksi. Pinnalle heitin pari mansikkaa koristeeksi.




Kokonaisuus ja arvostelu.

Valitsimme kaikki ruuat tosiaan Yhteishyvä-lehdistä, lisäksi yritin noudattaa vähän tällaista makeus-mansikkalinjaa. Kerrankin annosmäärät olivat melko kohdillaan, että jaksoi syödä kaiken. Vähän ähky oli, mutta kaikki meni. Jäätelöä ja lihaa hitusen liikaa. Salaatti alkuruokana oli oikein sopiva, ei täyttänyt liikaa, ja makukin raikas ja kevyt. Kastike oli myös tosi onnistunut valinta. Karamellipossu oli myös hyvää, mutta ehkä hieman jäi harmittamaan, ettei se vaikuttanut karamellisoituvan aivan niin kuin olisi pitänyt. Maku kuitenkin oli hyvä, ehkä kuitenkin kaipasin lisää hieman joko makeutta tai tulisuutta, nyt koostumus jäi vähän laimean tahmeaksi. Jäätelö oli oikein hyvää, mutta en ole vaniljajäätelön ystävä. Olisin ehkä tykännyt mansikkajäätelöstä enemmän, mutta poikaystäväni taas ei. Keksit ja pähkinä lisäsivät kivan rakenteen. Ja mansikka nyt aina on hyvää. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli varsin onnistunut ja kaikki sopivat todella hyvin yhteen. Arvosana: ☆☆☆✪★ = 3½

Ateria 5 - jouluruokaa

Tässä on taas hurahtanut hetki edellisestä kerrasta, eikä nytkään ole tiedossa "oikeaoppista" kolmea ruokalajia. Olihan tässä joulu, ja ajattelin sen lukeutuvan kyllä moneksi erilaiseksi ruokalajiksi! Tiedossa ei siis perinteistä alkuruoka - pääruoka - jälkiruoka -jakoa. Ja jouluruoatkaan eivät olleet aivan perinteisiä. Eikä nyt ikävä kyllä ole kauheasti omaa panosta laitettu näihin, kaikkea emme siis ole tehneet itse.


Kanafileet ja halloumi

 Tämä varmaankin poikkeaa eniten joulumenusta. En itse syö laatikoita, joten tahdoin jotain muuta niiden tilalle. Juuri jouluna minulle tulikin pieni pakkomielle maistaa kanaa, halloumia ja punasipulihilloketta (joka puuttuu tästä kuvasta). Eli ihan perus kananfileitä hieman pannulla ja uunissa ja valmiita viipaleita halloumia, jotka paistoin pannulla. Punasipulihillokeen tein edeltävänä päivänä.



Kinkku ja kalkkuna

Kinkku on yleensä ollut minun suurin jouluherkkuni. Nyt kuitenkaan emme paistaneet itse eikä tämä ollut harmaasuolattu kinkku, joten maku ei tuonut minulle joulua mieleen. Kalkkuna puolestaan oli pieni kilon möhkäle, jonka paistoimme itse. Minun joulupöydässäni kalkkunaa ei ole ennen ollut, mutta poikaystävälleni se on kuulunut aina. Olen iloinen, että teimme sitäkin.
Kuvassa taustalla näkyy tekemäni punasipulihilloke. Lisäksi ihan valmissinappia, -perunasalaattia ja -silliä.

Laatikot

Laatikot ei ole meidän tekemiä, vaan poikaystäväni äidin (lukuun ottamatta tuota etummaista laatikkoa, joka on ihan Saarioisten lihaperunasoselaatikko). En ole ollut mikään laatikkofani koskaan, joten siksi minulle oli tuo oma laatikko. Kuvassa on siis kuitenkin peruna-, porkkana- ja lanttulaatikko.
Juomana oli kannussa karpalomehua (näytti edes vähän viiniltä) ja pullossa punaviiniä (jota en juonut).



Karjalanpiirakat ja munavoi

Karjalanpiirakat (vai riisipiirakoitako ne nyt oli) on ostettu pakastepussina, mutta munavoi on sentään tehty itse. Meillä oli Keijun kasvirasvalevitettä ja keitettyjä munia ja kaikki sekaisin vain. Hieman suolaa ripautin sekaan maun tuomiseksi.







Kokonaisuus

Jouluruokaa en rupea tähdillä arvostelemaan, koska nämä ovat perinteitä enkä halua puuttua niihin. Mausta nyt sen verran voin sanoa, että kinkku kannattaa paistaa itse, kyllä se silloin on parasta. Ja kana punasipulihillokkeineen sopi yllättävän hyvin meidän joulupöytäämme. Kyllä noista kaikista erittäin täyteen tuli ja niitä santsattiin pari kertaa illan aikana. Ja silti kaikkea jäi yli. Kahdestaan on aina vaikea arvioida ruoan määrää, mutta mieluummin joulupöytä on runsas kuin liian paljas.

Hyvää joulua näin jälkikäteen ja hauskaa alkanutta vuotta!