Ateria 9 - sipulikeittoa, naudanpihviä ja kuningatarpiirakkaa

Melkein vuosi kerkesi vierähtämään välissä, mutta viimein meillä oli aikaa ja rahaa tehdä taas uusi kolmen tähteen päivällinen! Varsinaista teemaa ei ollut, mutta pyrimme kotoisaan ruokaan pienellä fancy-twistillä.

Alkuruoka: (ranskalainen) sipulikeitto.

 Netistä löytyi hyviä sipulikeitto-ohjeita, joista ranskalainen versio vaikutti parhaimmalta. Paljon sipulia ja hieman valkosipulia pilkottuna ohuiksi suikaleiksi ja pannulla kuullotettu, jonka sekaan lihalientä ja valkoviiniä (ruokakaupan vähäprosenttista). Pannulta keitto siirrettiin uuninkestäviin annoskulhoihin. Päälle tuli viipale vehnäpatonkia gruyère-juuston kanssa, minkä jälkeen koko komeus hetkeksi uuniin. Päälle vielä pieni ripaus raastetta ja lisukkeeksi pari viipaletta samaista patonkia.

Pääruoka: naudan ulkofileepihviä siemensalaatilla ja sinappisella ruohosipuli-jogurttikastikkeella.

 Päätimme ottaa uusiksi naudanpihvit, koska viime kerralla (ateria 4) pihistelimme lihassa. Tällä kertaa kunnon ulkofileepihvit, joiden kanssa noudatimme tiukkoja paisto-ohjeita pannulla sekä uunissa. Pihvit saivat vielä hetken levätä foliossa ennen syöntiä. Salaatti oli simppeli: friseesalaattia miniluumutomaateilla ja salaattisekoitussiemenillä (eli auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä ja cashewpähkinöitä). Kastike oli myös varsin yksinkertainen valmistaa, kaikki

ainekset vain sekaisin. Bulgarian jogurttiin sotkettiin murskattua valkosipulia, silputtua ruohosipulia sekä lusikallinen sinappia, hunajaa ja sitruunamehua. Kastikkeen oli tarkoitus olla sopivaa sekä salaatille että pihville.







Jälkiruoka: kuningatarrahkapiirakkaa.

Kuvasta ei saanut viehättävää millään asteella. Ohje oli viimeisimmässä Yhteishyvä Ruoka -lehdessä. Teimme heti päivän aluksi rahkavoitaikinan valmiiksi, ja se sai levätä jääkaapissa muutaman tunnin. Taikina laitettiin vuokaan (kakkuvuokaan, koska emme omista piirakkavuokaa), jonka päälle marjasekoitus, joka siis koostui mansikoista, vadelmista, mustikoista, hillosokerista ja perunajauhoista. Taikinakansi päälle, kananmunalla voitelu, ripaus sokeria päälle ja uuniin. Söimme annoksen vaniljakastikkeen kanssa, mutta kuvassa halusimme näyttää itse piirakkaa, emme valkoista möhkälettä.


Kokonaisuus ja arvostelu.

Valinta ruokien suhteen meni tällä kertaa jälkiruuasta alkuruokaan. Mietin pitkään, mikä ihme sopisi arkisen piirakan seuraksi. Ei siis turhia kikkailuja, mutta kuitenkin ruokia, jotka eroavat arjesta. Harvoin meillä on ollut pääruoka kevyin osa ateriasta, mutta nyt oli niin. Keitto oli todella hyvää paistetun patonginpalan ja juuston kanssa. Mitä enemmän kuitenkin keittoa lusikoi suuhun, sitä suurempi kynnys nousi laittaa seuraavaa lusikallista. Annos oli siis erittäin tuhti (vaikka kulho oli ehkä 3 dl) ja loppujen lopuksi itse keiton maku todella yksitoikkoinen, koska maut olivat kaikki niin voimakkaita. Pääruoka oli mukavan kevyt alkuruuan jälkeen. Kastike oli onnistunut, mutta sopi paremmin salaatin kuin pihvin kanssa. Pihvin kanssa pyrimme medium plussaan, mutta paistoimme niin montaa ruokaa samaan aikaan uunissa, että laitoimme pihvit liian kuumaan uuniin, minkä takia ne olivatkin lähempänä well donea. Maku oli kuitenkin paljon parempi kuin edellisissä halpispihveissä. Jälkkäri oli myös hyvää, mutta piirakka olisi saanut jäähtyä kauemmin ja olla jääkaapissakin hetken ennen tarjoilua. Kun söimme sitä aterian yhteydessä, sisus ei ollut hyytelöitynyt yhtään, vaan valui kaikki ulos. Myöhemmin söimme piirakkaa uudestaan jääkaapista otettuna, jolloin täyte oli hyytynyt ja maistuikin paremmalta. Ilman vaniljakastiketta maku olisi ollut kuitenkin tylsä ja liian mustikkainen minun makuuni (toisin kuin poikaystäväni). Kokonaisuutena ruuat olivat ehkä hieman sekavia, mutta kuitenkin sopivat hyvin toistensa seuraksi. Jokaisesta annoksesta löytyi hieman parannettavaa, ja jos uusisimme koko aterian, pisteet varmaan nousisivat. Nyt kuitenkin pienet mokat jättävät muuten hyvät ruuat pienemmälle pistesaaliille. Arvosana: ☆☆✪★★ = 2½